Mihin työ on hävinnyt ja miksi. Mitä tilalle?

21. tammi, 2017

Kun kuuntelee keskustelua, vaikkapa politiikkapuheita Pudasjärvellä, äijäparlamentissa, missä tahansa puhutaan aina työstä. Kuinka se ja se työllistäisi tai kuinka siinä ja siinä menettiin työpaikkoja.

Työtä ei enää perinteisessä mielessä ole. Hyvin suuri osa siitä on hävinnyt teknologian ansiosta tai syystä, miten kukakin haluaa sen nähdä.

Toinen syy on politiikassa ja siihen liittyvässä vastuuttomuudessa ja demokratian häviämisessä. Miten niin vastuuttomuudessa? Valisen vähän asiaa.

Historiasta nähdään miten entisaikojen patruunat huolehtivat työväestään, heidän perheistään. He järjestivät heille asunnot, terveydenhoidon, koulutuksen jopa urheilupaikat. He toimivat markkinataloudessa, mutta siihen liittyi vastuullisuus. Puhutaan vastuullisesta markkinataloudesta. Se on kuitenkin menetty vaikka sen perään on alettu taas huutelemaan.

Vastuullisuuden ja demokratian häviämisestä, sen ajankohdasta voi kiistellä paljonkin.

Yksi konkreettisimmista kohdista oli 90-luvun pankkikriisi. Silloin pelastettiin veronmaksajien rahoilla suomen pankit. Jos siinä olisi demokratian periaatteiden mukaisesti otettu huomioon kansan tahto, niin pankit olisi jääneet pelastamatta. Kukaan ei varmuudella tiedä mitä siinä olisi tapahtunut.

Tässä kohdassa astuivat markkinvoimat esiin ja veivät vallan kansalta ja politiikoiltakin. Kun pirulle oli annettu pikkusormi, niin se vei lopulta kaiken.

Tässä kohdassa lukijoiden kannattaa huomata että markkinatalous ja markkinavoimat ovat aivan eri asioita. Markkinatalouteen liittyy aina vastuu tekemisistä ja niiden vaikutuksisita muihin. Markkinavoimat ovat kasvottomia rahamaailman pelureita (pankkeja, sijoittajia, rahastoja) joiden ensimmäinen arvo on maksimaalinen voiton tavoittelu. Sen takaa löytyy sitten sellaisia arvoja kuin röyhkeys, ahneus, häikäilettömyys, piittaamattomuus. Rahaa tehdään mahdollisimman paljon, mahdollisimman nopeasti, mahdollisimman pienillä riskeillä ja panoksilla.

Vapaakaupan lissäntyessä raha livahtaa rajojen yli veroparatiisien suojaan melkein valonnopeudella. Pahimmillaan horjutetaan jonkin valtion asioitakin, että päästään keinottelemaan valuutoilla.

Oikaisen nyt mutkat suoriksi ja katsotaan mitä tuo tarkoittaa pudasjärvellä.

Jokainen täällä tajuaa, miten teknologia (motot ja muut) ovat vieneet metsätalouden työpaikat, maataloudessa on tapahtunut sama (koneistuminen, robotit ja tehokkuus).

Politiikan puolella markkinavoimat ovat painostaneet kilpailutuslakeihin, jotka oikeasti toimivat paikallisuutta vastaan. Käytännössä vain hinta ratkaisee. Kun pääomat ja työvoimat voivat liikkua vapaasti tajuamme kaikki, halvempaa työvoimaa, halvempia koneita jne. käyttävä yritys voittaa aina.

Olen tämän nähnyt aivan konkreettisesti omassa majoitusliikkeessa. Tietääkö Pudasjärveläiset miten virolaiset ovat arvioineet meidän metsämme (viimekädessä valtion toimeksiannosta), miten liettualaiset istuttavat meidän metsämme, venäläisen työnjohdon alaisuudessa, miten virolaiset rakentavat nyt sähkölinjoja. Kävin pari vuotta sitten Kuhmossa. Menomatkalla näin sähkölinjan rakentajien runsaan kaluston se ympärillä häärivät 10-15 miestä. Ajattelin, että aika mukavasti se työllistää tuollainen linjan rakentaminen. Paluumatkalla ajoin sitten vähän hitammin, niin huomasin. että kaikki ajoneuvot olivat puolalaisia, samoin niiden ympärillä häärivä väki. Surkuhupaisaa oli oikeastaan, kun täällä siirrettiin jokin ruotsalaisten tekemä rehutorni tilalta toiselle, niin sen kävi tekemässä puolalinen työporukka.

Äänekoskelle rakennetaan nyt sitä suurta biotehdasta. Työvoimaa tarvitaan muistaakseni parituhatta henkilöä. Suomalaisia siellä on vain pieni osa.

Kyllä meidän on aika lakata ajattelemasta asioita työllisyyden kautta. Emme saa koskaan enää tällaisessa yhteiskunnassa työllistettyä Pudasjärveläisiä työttömiä. Olemassa olomme tarvaamiseksi meidän pitää pyrkiä saamaan kaikki toimeliaiksi. Kaiken ei tarvitse olla palkkatyötä. Enkä tarkoita tässä myöskään ns. "ilmaista orjatyötä", vaan ihmisen omaan toimeliaisuuteen perustuvaa hyödyllistä puuhaa. Siihen meidän pitää panostaa.

 

Toisaalla kerron millaisia nämä ilmiöt ovat globaalisti ja miten ne heijastuvat meille